New userUusi käyttäjä? Rekisteröidy tästä!

Kirjautuminen

Lost accountTunnukset hukassa? Klikkaa tästä >

Kasvuyrityksen opissa - Case Netvisor

Kirjoitan tämän artikkelin omakohtaisista kokemuksista liiketoimintaprojektista, joka johti monien opettavaisten vaiheiden jälkeen hyvään kasvuun ja menestykseen. Toivon samalla, että artikkeli omalta osaltaan myös kannustaisi pienyrityksiä ponnistelemaan sinnikkäästi kohti määränpäätään. Loistavan liiketoiminnan ei aina tarvitse olla kansainvälinen menestystarina.

Taustahistoriaa

Toimin 1990-luvulla itsenäisenä yrittäjä-konsulttina liittyen pk-yritysten liiketoimintasuunnitelmien laadintaan ja markkinoille tulon konsultointiin. Takana olivat karvaat kokemukset pienen kansainvälisen perheyhtiön johdossa ja omistajana kokemattomana nuorukaisena. Epäonnistuminen 90-luvun alun suhdannemuutoksissa oli tietysti myös mieletön osaamisen muodostaja, jos niistä takausvastuista sitten selviäisi. Kallis käytännön kurssi takana oli aika siirtyä korkeakouluun opiskelemaan teoriaa opiskelemaan ja myös konsultointipuoli möi paremmin, jos oli jokin titteli käyntikortissa. Tuolla hetkellä oli tärkeää myös opiskelijatuki ja –laina, joilla lyhytaikainen rahoitus oli turvattu. Opiskeluiden aikana olikin aikaa yrittää keksiä jotain pysyvämpää toimeentuloa.

Olin ollut mikrotietokoneiden tulosta lähtien tekemisissä tietojärjestelmien kanssa, mutta internetin kaupallinen esiintulo vuoden 1995 paikkeilla oli itselleni mieletön juttu ja siinä oli työsarkaa verkkoliiketoimintakonseptien konsulttina. Niitä toimeksiantoja tuli siten jokunen tehtyä. Samalla olin käynnistänyt esiselvityksen Tekesin tuella kolmeen virtuaaliliiketoimintakonseptiin; sähköinen alihankintatuotanto, konsultointiverkoston tuotteistuspalvelu ja virtuaalinen taloushallintopalvelu. Näistä viimeksi mainittu sitten otti edetäkseen, tosin paljon hitaammin kuin aluksi kuvittelin.

Kun tein ensimmäisen liiketoimintasuunnitelmaluonnokseni perustuen internetpohjaiseen tulospalveluun vuonna 1998, saimme silloin tehdyssä haastattelututkimuksessaarvion, jossa noin 7 % yrityksistä piti internet-palvelua merkittävästi kiinnostavampana kuin nykyisin käytössä olevaa paperitulosteisiin perustuvaa palvelua. Toisin sanoen henkiset valmiudet internet-pohjaisen tilitoimistopalvelun käyttöön olivat huomattavasti heikommat kuin fyysiset valmiudet (internet-yhteydet). Tilitoimistojen osalta n. 36 % vastaajista kuitenkin saattaisi olla kiinnostunut laajentamaan tilitoimistonsa palveluvalikoimaa internetin kautta asiakkaalle annettavilla tulostiedoilla. Markkinat eivät siis vielä tiedostaneet verkkopalvelun mahdollisuuksia, joten suunnitelmaa kannatti jatkaa.

Yrittäessäni rekisteröidä virtuaalitilitoimistoa havaitsin, että opiskeluajan oppimateriaalista tuttu henkilö nimeltä Pauli Vahtera oli samaisen ajatuksen kimpussa. Hän oli julkaissut kirjoituksia taloushallinnon automatisoinnista ja verkkolaskuista. Tässä yhteydessä hän oli myös vaikuttamassa ohjelmistotuotteeseen, jota toteutettiin Proha Oyj:n toimesta. Pauli Vahtera oli uranuurtaja edistäessään kirjanpitolainsäädännön saattamista tasolle, joka mahdollisti rationaalisemman toiminnan. Sama mies vaikutti aiemmin vahvasti tiliote tositteena –käsitteeseen ja on edelleen arvostettu alan asiantuntija.    

Opiskeluverkostosta on hyötyä

Joulukuussa 2000 soitin onnittelusoiton opiskeluaikaiselle ystävälleni Eero Pätärille, joka oli pitänyt tohtorin väitöstilaisuutensa edellisenä päivänä. Hän kertoi olevansa juuri menossa jouluaterialle Bittivision työntekijöiden kanssa ja mainitsi samalla myös hänen ja Bittivision välille syntyneestä omistussuhteesta. Keskustelun edetessä hän myös vastasi uteluihini heidän liiketoimintamallistaan. Kerroin sitten osaltani ideoineeni veljeni kanssa taloushallinnon analyysipalvelua Netvisor nimisellä konseptilla ja etsiväni sopivaa yhteistyökumppania idean toteuttamiseksi. Puhelun lopuksi sovittiin, että järjestettäisiin tapaaminen yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi.

Bittivisio oli vuonna 1997 perustettu ohjelmistotalo, jossa perustajan Mikko Saajanlehdon ja muutaman apurin voimin toteutettiin asiakasprojekteja internetteknologialla. Projektit liittyivät muutamien suuryritysten sekä pk-yritysten ekstra- ja intranet ratkaisujen toteuttamiseen. Vuoden 2000 keväällä omistajakuntaan liittyi kolme bisnesenkeliä joukossaan silloin väitöskirjaansa valmistellut Eero. Vuonna 2000 yhtiö oli aloittanut DE-Desktop Everywhere –tuotteen kehittämisen pienyritysten intranet-ratkaisuksi, joka sisälsi myös kevyen taloushallintosovelluksen. Yhtiön omistajakunnalla oli It-alan markkinaturbulenssin keskellä tullut tutuksi myös yrittäjyyden raadollinen puoli ja yhtiöllä oli haasteita löytää kehityspolkua vaikeassa markkinatilanteessa.

Muutaman neuvottelukierroksen jälkeen päätimme ryhtyä yhteystyöhön ja samalla myös toiminta-ajatusta täsmennettiin. Yhdessä päädyimme järjestelyyn, jossa omistamani Netvisor Oy fuusioitiin Bittivisioon ja samassa yhteydessä Bittivision omistajakuntaan liittyi myös Imatran Seudun Kehitys­yhtiö Oy pienellä, mutta merkittävällä päänavauksella rahoituksen aikaansaamiseksi.

Bittivisio työllisti tuolloin 4 henkilöä ja itse toimin oman yhtiöni lukuun. Otin vastuulleni yhtiön liiketoimintasuunnitelman työstämisen sekä sen toteutuksen käynnistämisen ja Mikko Saajanlehto hoiti toimitusjohtajan roolissa käytännön toimintaa. Vaikka meidän sovelluskehitystiimin koko oli kilpailijoiden massiivisiin tuotekehitysosastoihin näh­den vaatimaton, oli kokonaan uuden sukupolven taloushallintojärjestelmän kehittäminen uudella teknologialla varsin vankka näyttö siitä, että tiukalla koordinoinnilla ja toistensa osaamisalueita sopivasti täyden­tävällä asiantuntemuksella voi saada aikaan huomattavan laajoja kehityshankkeita. Erityisesti esiin nousi nuori, alle kaksikymppinen, ryppypaitainen utelias ohjelmoija, joka omaksui nopeasti uudet asiat ja oli ohjelmoinnissa äärimmäisen tuottava. Risto Matikainen on nykyään Netvisorin tuotantojohtaja.

Taloushallintojärjestelmän tuotekehitystyön sivutuotteena syntyi myös innovaatio, johon perustuva tuote palkittiin InnoSuomi-kilpailun Kaakkois-Suomen palkinnolla. Se myönnettiin Netvisor Pump –ohjelmistotuotteesta, jossa mistä hyvänsä laskutusohjelmasta voitiin tulostaa laskut verkkolaskuksi. Palkintorahoilla saatiin kustannettua useamman tunnin kostea saunailta..

Netvisor –konsepti: Uutta puhtia tilitoimistojen palvelubisneksen parantamiseen

Näistä lähtökohdista aloimme kehittämään kokonaisvaltaista palvelujärjestelmää. Näkemyksemme mukaan uusilla selainpohjaisella sovelluspalvelulla voitaisiin hoitaa kattavasti yrityksen talousrutiinit sekä saataisiin täysin ajantasainen ja dynaaminen raportointi porautumisominaisuuksin tunnusluvuista aina yksittäisiin tapahtumiin saakka. Tällä erää suoritimme uuden haastattelututkimuksen tilitoimistoille. Noin 53 % vastaajista ilmoitti tulevaisuuden visiona, että he tulisivat kehittämään asiakkaan liiketoiminnan suunnittelua internet-verkon avulla. Toisaalta 76 % vastaajista piti epätodennäköisenä siirtymistä ulkoistettuun järjestelmään, joka olisi tilitoimiston ja asiakkaan yhteiskäytössä. Haastattelu tehtiin kesällä 2001 ja vastaajiksi saatiin 100 tilitoimiston toimitusjohtajaa tai omistajaa. Samoihin aikoihin kävimme tilitoimistomessuilla, jossa julkaistiin Proha Oyj:n ilmoituksen mukaan ensimmäinen verkkotaloushallintosovellus Suomessa, nimeltään Procountor. Koska emme olleetkaan ensimmäisenä markkinoilla oli syytä katsastaa tuo sovellus. Tutustuminen oli helpottavaa, sillä palvelun tekninen toteutus oli surkea ja ohjelma vielä täysin keskeneräinen. Päätimme siis jatkaa täysillä eteenpäin.

Uudet toimijat markkinoilla

2000-luvun alkuvuosien aikana olimme saaneet lukea useita artikkeleita taloushallinnon mullistavasta muutoksesta, kun selainpohjaiset sovellukset ja internet avaavat suljetut sovellukset eri tapahtumalähteille ja käyttäjille entistä suoraviivaisemmin.  Kun aiemmin oli pyritty ratkaisemaan yhteensopivuus ja integrointi yrityksen sisäisessä toiminnassa, niin nyt painopisteeksi tuli yrityksen tietojärjestelmien integrointi erilaisten ulkoisten järjestelmien kanssa, kuten esimerkiksi yhteisten kauppapaikkojen ja ostojärjestelmien, mediaportaalien, sähköisten viranomaisilmoitusten sekä sähköisten laskujen toimittamisen ja niin edelleen. Osana tätä kehitystä on syntynyt uusia liiketoiminta-alueita, jotka hoitavat tätä koordinointia tiedon jakelukanavassa.

Muuttuvassa markkinassa voitiinkin havaita sekä raskaan työn ja resurssit vaativia integroijia että toisaalta kevyemmän toimintamallin koordinoijia, jotka saattoivat synergisiä palvelutuottajia yhteen. Perinteiset toimintaroolit toimialoilla muuttuivat ja osin hämärtyivät näiden uusien toimintamallien myötä.  Tämä on ollut havaittavissa myös tilitoimistotoimialalla, jossa on havahduttu miettimään kirjanpidon tapahtumien syöttöön perustuvaa ja viranomaisvaatimusten täyttämiseen liittyvän liiketoiminnan tarvetta ja arvoa tulevaisuudessa.  Uudet toimijat työntyivät markkinoille (pankit, posti, palveluoperaattorit, sovellusvalmistajien liittoutumat jne.) automatisoiden niitä rutiineita, joita tilitoimistot olivat hoitaneet. Tätä kehitystä alalla kutsutaan vieläkin paperittomaksi tai sähköiseksi taloushallinnoksi. Keskeisin lisäarvo taloushallinnon kokonaiskulujen säästön lisäksi liittyy kuitenkin taloustilanteen ja liiketoiminnan parempaan ymmärtämiseen ja nopeampaan reagointiin yrityksessä. Tässä roolissa tilitoimistoilla, tai ainakin osalla niistä, on mahdollisuus valtavan lisäarvon tuottamiseen markkinoilla.

Muutoksen hitaus – ajoituksen tärkeys

Paljon on keskusteltu myös siitä, miksi siirtyminen uuden teknologian käyttöön, jota Suomesta sinänsä ei puutu, on niin hidasta. Kokemuksen myötä on havaittu ainakin muutamia syitä:

 1.   Uusien sovellusten käyttötapa vaatii uusia tietoja ja taitoja, joihin tilitoimistot investoivat vain pakon edessä (tilitomistohinnoittelussa on myös pilattu toimialan mahdollisuuksia kehitysinvestointeihin). 

2.    Oikeasti toimivia sovelluksia on markkinoilla valitettavan niukasti 

3.    Myös sovellusvalmistajat jarruttavat kehitystä, koska uudet toimintamallit syövät nykyistä lisenssipohjaista sovellusbisnestä.

4.    Asiakasyrityksille ei osata kertoa millaisia hyötyjä toimintamallista voi syntyä. Yrityksillä ei ole mitään hinkua selainpohjaiseen laskujen käsittelyyn vain siitä syystä, että säästetään tilitoimistomaksussa tai säästetään pienyrityksessä laskujen käsittelyyn liittyvissä kustannuksissa. 

5.    Itsepalvelutilitoimistokonseptit eivät houkuta tilitoimistoja asiakkuuden menetyksen pelossa.

 

Toimiva sovellusratkaisu ei riitä, tarvitaan laajempi konsepti

Johtopäätös 2000–luvun alun selvityksistä ja kokemuksista oli se, että tarvittiin täysivauhti sovellustuotekehitykseen ja palvelun tuomiseen markkinoille. Kehityksen haasteeksi asetettiin seuraavat keskeiset kohdat:

1.    luodaan konsepti, jossa tilitoimistot hallinnoivat asiakkaitaan, avaavat uusia käyttäjiä, valitsevat niille käytettävät sovellukset ja määrittävät käyttäjäroolit

2.    tarvitaan malli, jossa tekninen vastuu ja ylläpito ovat sovelluspalveluntuottajalla ja tilitoimisto vastaa sisällöstä asiakkaansa kanssa

3.    rakennetaan sovelluskokonaisuus, jossa automatisoidut rutiinit kattavat tapahtumien vastaanoton eri lähteistä, joita ovat selainkirjaukset, laskuhotellit ja maksuliikenne sekä tapahtumien kontrollointi kirjausten osalta

4.    lisätään sovellukseen uutta lisäarvoa luovat ajantasaiset, vuorovaikutteiset seuranta-, analysointi- ja raportointimenetelmät

5.    luodaan käyttäjäystävällinen tiedonsiirto, joka mahdollistaa yrityksen nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän tai laskutusjärjestelmän käytön rinnakkain uuden verkkopalvelun kanssa

6.    sovelluksen tulisi pohjautua vakaaseen ja skaalautuvaan arkkitehtuuriin, joka täyttää tiukat turvallisuusvaatimukset ja pystyy palvelemaan useiden tuhansien yritysten yhtäaikaisen käytön tarpeita palvelinkeskuksessa

2002 keväällä julkaisimme palvelun ensimmäisen version, johon hankimme myös ensimmäiset tilitoimistopilottiasiakkaat.

 

Markkinoille menon tuskaa

Hyvän suunnitelman haasteena oli se, että yhtiö oli jo toimintansa alkuvaiheessa käytännössä varaton ja aiemman toiminnan osalta oli kertynyt vain osaamista web-teknologiasta. Mitään jatkuvaa kassavirtaa tuottavaa ei ollut onnistuttu toteuttamaan. Niinpä heti alusta lähtien oli omien panostusten lisäksi haettava rahoitusta jopa peruskehitykseen, joka on vielä halpa vaihe. Neuvottelimme pääomasijoitusvaihtoehdon, joka turvaisi palvelun kehittämisen myyntikelpoiseksi ja mahdollistaisi toiminnan pysymisen omissa käsissä. Samanaikaisesti Saajanlehdon Mikon toimesta olimme käynnistäneet kierroksen kaikkien pankkien kanssa verkkolaskuyhteistyön selvittämiseksi. Siinä yhteydessä erityisesti Sampo Pankki otti meidät lämpimästi vastaan, sillä heillä oli mietinnässä verkkopankin jatkeeksi hyvin sopivien palveluiden löytäminen pankkipalveluiden lisäarvoa tuottamaan. Pankin kehitysjohdossa oli herännyt ajatukset siitä, että kun maksaminen oli sähköistä ja sähköinen lasku heräämässä, niin verkkolasku yksinään ei riittäisi vaan se on vain ponnahduslauta yrityksille kohti laajempaa sähköisyyttä automaation, virheettömyyden ja ajantasaisuuden osalta.

Ensi tapaamisessa istuskelimme Mikon kanssa Sampo Pankin unioninkadun pääkonttorin odotustilassa täynnä olevan neuvottelutilan vieressä odottaen sen vapautumista ja yhteyshenkilömme saapumista. Saman tien meidät kutsuttiinkin sisään. Siinä sitten suoristettiin kravatit ja lähdettiin ponnekkaasti esittelemään Netvisor palveluamme ja ajatuksiamme kokonaisvaltaisesta taloushallintopalvelusta. Demo tehtiin tuotantoympäristössä, koska muuta ei ollut edes käytettävissä, ja oman Bittivisiomme aineistolla. Esitys vakuutti kuulijat, vaikkakin ymmärtäväistä hymyilyä esiintyi aina kun esittelimme pankkitilimme sähköisiä tapahtumia ja tilisaldoja, jotka kiikkuivat siellä nollan tuntumassa. Samalla tuli kuitenkin konkreettisesti esitettyä miten hyödyllinen ajantasainen kassavirtatieto oli yritykselle.

Pankeilla oli valtava muutostyö edessä perinteisten omien asennettavien pankkiohjelmien korvaamisessa uusilla web-palveluilla. Tämän vuoksi pankit olivat meille mielenkiintoinen mahdollisuus markkinoille menossa. Näin keskustelut myös etenivät syvemmän yhteistyön aikaansaamiseksi Sampo Pankin kanssa, mutta edellytys yhteistyölle oli luonnollisesti luotettava kumppanuus, jota sillä hetkellä emme voineet tarjota pienenä ja pääomattomana yhtiönä. Lähtökohtaisesti ajateltiin myös, että internet palvelun tarjoaminen on vielä liian epäuskottavaa kriittisissä toiminnoissa, ja että pieneltä sekä tuntemattomalta yhtiöltä ei kukaan tällaista palvelua uskalla ostaa. Näin hylkäsimme pääomasijoitusvaihtoehdon ja käänsimme katseet pankin avustuksella partnerikandidaatteihin.

Sampo Pankki ja Cap Gemini Ernst & Young Finland Oy mullistavat yritysten taloushallinnon. Lehdistötiedote - 19.1.2004 klo 10.00

Ennen tuota lanseerausta olimme käyneet läpi yrityskauppaneuvotteluita ensin silloisen Novon kanssa, jonka johdon kanssa oli jo kättäkin paiskattu kaupan osalta, mutta joka kariutui juuri ennen kauppasopimuksen allekirjoitusta Novon yllättäviin lisävaatimuksiin yhteistyötahoille. Samalla hetkellä Novo oli siirtymässä Sysopenin omistukseen päätyen kuitenkin loppuen lopuksi WM-datalle. Tämä oli Lokakuussa 2003. Näin ollen olimme palanneet taas lähtöruutuun, mutta taloutemme oli entistä tiukemmalla ja neuvotteluasemat sen kuin heikkenivät. Seuraavaksi olivat edessä neuvottelut Capgemini Ernst & Youngin kanssa, joissa lopulta päädyttiinkin liiketoimintakauppaan Netvisorin palvelutoiminnan osalta.

Puolentoistavuoden etsikkoaika

Siirryimme koko henkilökunta Capgeminin palvelukseen ja hetken hurmiossa kuvittelin, että nyt meillä on kansainväliset muskelit uuden, innovatiivisen palvelun huikealle menestystarinalle. Pettymykseen havahtuminen kesti 4 kuukautta. Palvelu- ja liiketoimintamallimme ei mitenkään sopinut tämän talon strategiaan, jossa keskityttäisiin enemmän tekniseen ylläpitoon ja yhteistyötahoille ulkoistettuun varsinaiseen myyntityöhön. Tuhansien pk-yritysasiakkaiden asiakaspalveleminen ei ollut lainkaan vaihtoehto. Kehitystyössä pääpohdinnat uuden kumppanimme osalta olivat palvelun ja arkkitehtuurin uudistamisessa Java-alustalle. Tämä oli täysin epärelevantti asia vaiheessa, jossa ensisijainen asia oli selvittää miten palvelutuote kävisi kaupaksi ja raivata kaupan esteet nopealla tuotekehityksellä. Emme kyenneet hyödyntämään niitä asioita, joissa Capgemini oli osaltaan erinomainen. Huomatiin nopeasti, että Netvisor ei olisi näin toteutettuna kannattava millekään osapuolelle. Viimeinen niitti oli, kun hävisimme aivan loppusuoralla SAP:lle suuren kaupan, jolla palvelustamme olisi kertalaakista tullut merkittävä ja kannattava.

Tämän jälkeen käynnistyivät neuvottelut uuden omistajan löytämiseksi. Niissä keskusteluissa meillä itsellämme ei ollut enää roolia, koska sopimuksemme ei sisältänyt ehtoja panostusten suuruudesta tai jatkuvuudesta. Liiketoiminta voitiin myydä uudelle omistajalle aiemman sopimuksen jälkikauppahintaehtoineen, jotka liittyivät palvelun tuottaman liikevaihdon määrään. Tässä mielessä aika oli kriittinen tekijä. Uudelleen aloittaminen ei ollut vaihtoehto kilpailukieltorajoitusten vuoksi.

Samoihin aikoihin Netvisor sai pokaalin pankkiyhteistyön ansiosta Financial Times –konserniin kuuluvalta  The Banker –talouslehdeltä. Netvisor eAccounting –palvelu valittiin vuonna 2005 parhaimmaksi vähittäispankin yhteydessä toimivaksi verkkopalveluratkaisuksi.

Suomen Capgemini luopuu sähköisestä taloushallinnosta (Lehdistötiedote 9.6.2005)

Kun Capgeminin toimitusjohtaja kertoi minulle uusista neuvotteluista uuden jatkajan kanssa, olin asiasta tyytyväinen, sillä jokin muutos väistämättä tarvittaisiin. Oma uskoni ei vielä tässä vaiheessa itse palveluun ollut mitenkään horjunut. Ainoastaan tapa, jolla yritimme konseptia toteuttaa, oli umpikujassa. Tietysti lähtökohtana täytyi olla se, ettemme joutuisi ojasta allikkoon, jos aiomme jatkaa konseptimme kehitystyötä. Toisaalta nykyinen omistaja ja kaikki muutkin osapuolet halusivat selvitä kunniallisesti tästä projektista eteenpäin.

Kun pisimmälle edenneestä ostajakandidaatista Solanumista eli kirjanpito-ohjelma Passelin omistajista ilmoitettiin, niin se oli jonkin asteinen järkytys. Kaikkien it-osaajien aliarvostamasta myyntiyhtiöstä oli tulossa meidän omistaja. Kun Tapasin Heikki Taipaleen ja hänen Mika veljensä ensi kerran, niin ajattelin, että kuinka ihmeessä olen tähän joutunut. Jos en olisi kuitenkaan tässä hankkeessa mukana, niin se olisi todennäköisesti tämän kaupan ja Netvisorin lopun alkua. Toisaalta minulla ei ollut varaa epäonnistua Netvisor hankkeessa. Olin sitoutunut siihen, että saan aikaiseksi jotain onnistunutta ja merkittävää, ja että voisin todistaa suunnitellun konseptin todella toimivan. Taloudellinen hyöy tulisi sitten, jos olisi tullakseen. Omien taustajoukkojen kokoaminen ja palvelun hankkiminen omiin käsiin ei ollut uskottavaa tai mahdollista eikä sitä vaihtoehtoa lopulta edes esitetty.

Kesällä 2005 Solanum –ryhmä pankin hyvällä yhteistyötuella osti Netvisorin liiketoiminnan ja yhtiöitti toiminnan Netvisor Oy:ksi, jonka puitteissa tehtäisiin Netvisorin kehitys ja markkinointi. Yrityksen tuotekehitystiimi koostui samasta alkuperäisestä avaintiimistä, jonka lisäksi tuki- sekä myyntitoiminnot olivat konsernin  muissa toimipisteissä. Minun tehtävänä oli Netvisorin liiketoiminnan kehittäminen ja Heikki Taipale tuli toimitusjohtajaksi vahvalla myyntiosaamisellaan. Kuten aikasemminkin sivusin, Solanum ryhmä omisti myös Passeli Ohjelmistot Oy:n, jolla oli jo lähes 50.000 yritysasiakasta.

Tätähän on ryhdyttävä myymään

Oma lähtökohtani oli saattaa Netvisor tukevalla polulle kolmen vuoden aikana ja sitten miettiä jatkoa. Jostain syystä yhteistyö Heikki ja Mika Taipaleen kanssa tuntui kuitenkin toimivalta. Kun palvelu oli otettu konsernin omaan käyttöön, niin Heikki totesi, että tämä palveluhan on erinomainen, sitä on ruvettava oikein myymään. Ostopäätöstä tehdessään hän oli läpikäynyt kaikki internetpohjaisia tai niin sanottuja sähköisen taloushallinnon ohjelmistoja tarjoavat tahot ja niistä hän arvioi Netvisorin olevan ylivoimaisesti pisimmällä niin palvelun kuin tekniikankin osalta.

Ensi töikseen Heikki satsasi mainontaan rahaa kaksi kertaa silloisen liikevaihdon verran ja arvioi, että näin me selvitetään millaiseen vauhtiin palvelun myynti saadaan ja paljonko tämän perusteella kannattaa investoida palvelun kehitykseen. Niinpä sitä arvonsa tunteva kauppatieteen maisterikin joutui lopulta nöyrtymään ja suuntaamaan ostoskanavalle palvelua esittelemään. Mieleen studiokuvauksista jäi Taipaleen Heikin virnistely taustalla, sillä edellisenä iltana olimme ravintolassa aika pitkään istuneet käsikirjoituksen parissa, tosin kuvauspäivän aamuna edellisen illan "luovan prosessimme" tulos tehtiin lähes kokonaan uusiksi.

Kannustavaa oli myös se, että saimme alusta saakka täysin vapaat kädet rakentaa Netvisoria visiomme mukaan, kunhan pysyimme kasvukäyrällä. Samalla ajoitus vahvalle markkinoinnille oli todellakin kohdallaan. Olimme tehneet jo kolme vuotta pitkänajan myyntityötä tilitoimistoverkostossa, jonka hyödyt alkoivat vihdoin tulemaan esiin.

Vuonna 2010 olimmekin jo Suomen 9. nopeimmin kasvava teknologiayritys hyvällä kannattavuudella. Tästä Heikki saa olla kiitollinen myös Netvisorin todella sitoutuneelle porukalle, joka on kasvanut kehityksen myötä myös erinomaiseksi liiketoiminnan ja taloushallinnon osaajaksi. Asiantunteva henkilöstö on kuitenkin menestyvän toiminnan lähtökohta. Toki samaan hengenvetoon voi todeta, että on meillä vielä paljon oppimista ja parantamista edessä. Kyllä siitä asiakkaamme pitävät huolen.

Aromipesäkauppiaasta IT-miljonääriksi

Samanaikaisesti myös Passeli kasvatti liikevaihtoaan erinomaisella tuloksella. Siihen ei jostain syystä vastaavia ohjelmistoja tuottavat kilpailijat pystyneet. Osin se oli Taipaleiden hyvää tuotteistusosaamista eli tehdään korostetusti sellaisia sovelluksia ja ominaisuuksia, joita pk-asiakkaat tarvitsevat ja karsitaan turhuudet pois. Toisaalta menestyvää yrittäjäjyyttä ja johtamista hyvin ohuella, mutta tehokkaalla organisaatiolla. Heikki jaksoikin aina muistuttaa meitä Passelista isoveljenä, olihan se heidän oma juttunsa. Erityisesti mieltäni lämmittikin, kun ohitimme Passelin kasvussa, liikevaihdossa  ja kannattavuudessa. Siihen tarvittiin kuitenkin 6 pitkää ja työntäyteistä vuotta.

Näin Taipaleen veljeksillä oli kaksi hyvää hevosta, joiden varassa oli helppo varautua tulevaisuuteen. Mielestäni se oli erinomainen suoritus IT-alalla mieheltä, joka myi vielä vuosituhannen vaihteessa ostoskanavalla legendaarisia Aromipesiä. Sen mainoksilla ja siihen liittyvillä kommentoinneilla olemme hauskuuttaneet itseämme useasti. Taipaleen Heikki muuten toi ”juhlaerän” aromipesiä sisäpiirimyyntiin jokin aika sitten. Se kertoo jotain miehen myyntiasenteesta, jossa olisi oppia aika monelle suomalaiselle ohjelmistoyritykselle.

Norjalainen yritysohjelmistojätti Visma ostaa Passeli-ohjelmia ja Netvisor-ohjelmistopalveluita valmistavan Solanum Groupin (13.10.2011)

Jälleen kerran olemme vaihtaneet omistustahoa, nyt lähtökohtaisesti eri syistä kuin aiemmin. Netvisor on tällä hetkellä nopeimmin Suomessa kasvava Saas toimintamallilla toimiva taloushallinnon palveluntarjoaja. Palvelussamme on jo kymmeniä tuhansia käyttäjiä. Visma-konserni panostaa nyt enemmän kuin koskaan uuden sukupolven Saas-ohjelmistoihin. Siihen liittyvät lukuisat yrityshankinnat kuin myös suuret kehityspanokset. Netvisorin arvostus ja osaaminen ovat tässä mielessä hyvin korkealla.

Tätä kirjoitusta viimeisteltäessä olen saanut toimeksiannon pohtia tilitoimistoille suunnattua toimintakonseptia pohjoismaissa, jossa meillä Vismalla on yli 10 000 tilitoimistoasiakasta.

Eräs vuonna 2001 asettamani tavoite on mielestäni saavutettu. Se oli tehdä liiketoiminnallisesti jotain merkittävää Suomessa. Se on tietysti suhteellinen käsite, mutta konseptimme ei ainakaan epäonnistunut. Itse asiassa olen ainakin itse tämän hetkiseen tilanteeseen erittäin tyytyväinen. Kollegani tietävät, että mottoni on ”menestys on vain viivästynyttä epäonnistumista”. On siis jännittävää tietää mihin suuntaan me nyt olemme menossa.

Käyttäjän Sainio Sakari kuva

Tuttuja nimiä vilisi tekstissä. Netvisor on suomalaista talushallinnon historiaa ja varsin erinomainen järjestelmä. Seurasin Netvisoria 2000 luvun alkupuolelta ja 2007 Mikko muistaa miten edettiin. Netvisorin erikoinen piirre oli se että IT-palveluksi palvelu oli aivan huikean hyvää ja erosi kuin yö ja päivä muusta tarjonnasta :)